*

Linda Nevalainen Jokainen seikkailu voi johtaa suuriin mahdollisuuksin!

Kaikki blogit puheenaiheesta Massatyöttömyys

Kaksi kolmasosaa avoimista työpaikoista osa-aikaisia ja pätkätöitä

Taloussanomat selvitti huhtikuussa avoimina olleiden työpaikkojen kestoa ja työaikoja. Huhtikuun viimeisenä päivänä avoimia työpaikkoja oli 46 200, näistä 14 600 eli alle kolmannes oli yli vuoden jatkuvia ja kokopäiväisiä työpaikkoja. Tämä selvisi lehden Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän tietopyynnön kautta.

Muuttaako Halla-aho mitään muuta kuin maahanmuuttopolitiikkaa?

Auttakaa minua ymmärtämään, mikä on Halla-ahon tuoman suunnanmuutoksen vaikutus muuhun kuin maahanmuuttopolitiikkaan. Toistaiseksi olen nähnyt hänen kannanottojaan hallitusohjelmaan pelkästään maahanmuuton osalta. Ovatko kaikki muut asiat sitten ok Halla-aholle? Mitä hän ajattelee keskeisitä asioista kunten talous, työttömyys, maakuntauudistus ja sote?

Työttömän laulu 2017

Yksi taajaan tavattu keino piilotella elinkeino- ja työvoimapolitiikkaan liittyviä ns. haasteita on kätkeä ne muoti-ilmaisuiden taakse. Jos legendaarinen kansantaiteilija Jaakko Teppo isänsä ja äitinsä armosta päättäisi säveltää ja sanoittaa kappaleen nimeltä "Työttömän laulu" vuonna 2017, saattaisi se hyödyntää tematiikkaa seuraavasta:

"Suomalaiset sadat tuhannet työttömät eivät tarvitse synergiaa, kärkihankkeita, rakenneuudistuksia tai virtaviivaistamista

Työvoiman jako kahteen: sairaanhoitajat/ITC

Kiky-sopimuksen tavoitteena oli hallita palkkakustannuksia. Ekonomistit laativat enemmän tai vähemmän epäluotettavia arvioitaan palkkakustannsten kehityksestä. Olen itse ollut kokoamassa vakuutusalan palkkatilastoja ja havainnut, että yhteismitalliseksi niitä ei saa millään. Palkkaperuste voi olla tunti, urakka tai kuukausiperusteinen tai näiden yhdistelmä. Joku palkanerä voidaan maksaa vasta kuukausien perästä. Bonus, osakkeet, palkkiopalkat ja niiden kymmenet variaatiot voivat tulla maksuun jopa yli vuoden viipeellä. Osuus yrityksestä on yhä yleisempi palkitsemisen muoto.

Työvoiman jako kahteen: sairaanhoitajat/ITC

Kiky-sopimuksen tavoitteena oli hallita palkkakustannuksia. Ekonomistit laativat enemmän tai vähemmän epäluotettavia arvioitaan palkkakustannsten kehityksestä. Olen itse ollut kokoamassa vakuutusalan palkkatilastoja ja havainnut, että yhteismitalliseksi niitä ei saa millään. Palkkaperuste voi olla tunti, urakka tai kuukausiperusteinen tai näiden yhdistelmä. Joku palkanerä voidaan maksaa vasta kuukausien perästä. Bonus, osakkeet, palkkiopalkat ja niiden kymmenet variaatiot voivat tulla maksuun jopa yli vuoden viipeellä. Osuus yrityksestä on yhä yleisempi palkitsemisen muoto.

Miksi työttömyyslukujen syitä joudutaan jatkuvasti arvailemaan?

Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta - silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.

Orastava nousukausi

Alkava orastava nousukausi ei näytäkään  tuovan tuo mukanaan helpotusta Suomen tilanteeseen, vaan yhä uusia ratkaistavia ongelmia.

Nyt nousukauden orastaessa pitäisi turvata työllisyyden paraneminen, josta syystä palkkoja ei pitäisi korottaa, sanoi  Jyri Häkämies TV:ssä  juuri äsken. Toisaalta valitetaan ettei Suomesta saa työvoimaa auki oleviin työpaikkoihin, hakemuksia ei tule, tai hakijat eivät ole avoimeen työpaikkaan soveltuvia.

Mikä neuvoksi?  

Traktorit auroiksi ja Suomeen koittaa työvoimapula

Ensimmäisessä kuvassa kansantalouden työtunnit jaettuna työikäiseksi laskettavan väestön määllä (15-64 vuotta) ja siihen yhdistämällä eri alojen työtunnit, ja vuosi 2015 saa indeksiarvon 100. Muut alat ovat yhteensä työllistäneet entistä enemmän, mutta alkutuotanto on kadonnut lähes kokonaan, eikä kaikkien aikojen ennätyksiä tekevä palvelusektorikaan riitä paikkaamaan sitä. Jos mukaan ei lasketa alkutuotantoa, niin Suomessa riittää työtä enemmän kuin melkein koskaan, vain lopunajan meininki 80-luvun lopussa oli poikkeus.

 

Työttömien aktivointi

Osallisuus on hieno juttu ja kannustan kaikkia kykeneviä ihmisiä palkkatöihin, yrittäjäksi (mikäli se olisi kannattavaa, usein ei näin ole) vapaaehtoistöihin tai opiskelemaan. Nyt kuitenkin esitykset alkavat todella kuulostaa vitseiltä yhä enemmän joka kuukausi. Työpaikkoja ei luoda raporteilla ja hakemuksilla (paitsi viranomaisille ja firmoille itselleen). Meillä ei yksinkertaisesti ole työnantajia, jotka maksavat työnteosta. Töitähän on vaikka jokaiselle joka päivä, mutta kukaan ei maksa vaan monet tehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen, jotta ne toimivat.

Työttömän juoksutusluonnos

Nyt puhutaan työttömien kiusaamisesta taas suureen ääneen. Paljon puhetta ja vähän villoja. Ei työttömyys komentamalla parane, vaan pitää luoda niitä työpaikkoja. Työpaikkoja syntyy kun on kysyntää, ilman kysyntää on turhaan käydä häiritsemässä työnantajia turhilla hakemuksilla.

Nyt luonnosvaiheessa oleva esitys ontuu pahasti, vaikka työministeri haluaakin loppuun saakka pysyä luonnoksen takana.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä