Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 14 Jan 2018 11:30:12 +0200 fi Opetuksen digitalisoituminen tällä hetkellä http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249120-opetuksen-digitalisoituminen-talla-hetkella <p>&nbsp;</p><p>Olen viimeksi yli puoli vuotta sitten kirjoittanut etäopintojen passivoivasta vaikutuksesta. Nyt on nähty jatkoa näille asioille ja tosiaan osa etenkin nuoremmista putoaa kyydistä, mutta toisaalta taas edistyneemmille tämä sopii hyvin etenkin opintojen edistyessä. Tässä vaiheessa näemme ketkä ovat oikeasti kiinnostuneita alasta ja motivaatio riittää työskentelyyn. Opintoja voi etänä suorittaa ammattikorkeakouluissa verkossa itsenäisesti, webinaareina sekä useimmiten suoraan työelämään, jos on enemmän tekijätyyppi. Tosin siinäkin tapauksessa joutuu tuottamaan kirjallisen raportin osaamisestaan. Pitäisi myös keksiä erilaisille oppijoille vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkinto.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tärkeimpänä itse pidän, että opiskelija saa turvallisen valmennusryhmän, jossa tavataan säännöllisesti ja voidaan olla yhteyksissä verkon välityksellä, mutta kaikki eivät tarvitse tätäkään tukea. Mielestäni jokainen kollega on arvokas tuki, me tarvitsemme työelämässä verkostoja ja ajatustenvaihtoa, jotta oppimista tapahtuu.&nbsp;<br /><br /><br />Meillä Humak vie nyt kokonaisia tutkintoja verkkoon, mutta vielä on vähän haasteita muutoksessa. Itse haluaisin vieläkin nopeammin opintokokonaisuuksia saataville ja enemmän suoritusvaihtoehtoja. Toivottavasti ensi syksynä kaikki sujuu jo paremmin, jolloin itse alan jo valmistumaan. Toivoisin myös, että uusille opiskelijoille kerrottaisiin paljon enemmän mihin ovat hakeutumassa ja millaista opiskelu on.<br /><br />Tämän hetkisten kokemusten mukaan olen tyytyväinen kyllä tässä vaiheessa opintoja, kun ollaan loppusuoralla ja jatkossa kun opiskelen mahdollisesti muissa korkeakouluissa, niin haluan kaiken materiaalin verkkoon, joka helpottaa asioiden organisointia. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olen viimeksi yli puoli vuotta sitten kirjoittanut etäopintojen passivoivasta vaikutuksesta. Nyt on nähty jatkoa näille asioille ja tosiaan osa etenkin nuoremmista putoaa kyydistä, mutta toisaalta taas edistyneemmille tämä sopii hyvin etenkin opintojen edistyessä. Tässä vaiheessa näemme ketkä ovat oikeasti kiinnostuneita alasta ja motivaatio riittää työskentelyyn. Opintoja voi etänä suorittaa ammattikorkeakouluissa verkossa itsenäisesti, webinaareina sekä useimmiten suoraan työelämään, jos on enemmän tekijätyyppi. Tosin siinäkin tapauksessa joutuu tuottamaan kirjallisen raportin osaamisestaan. Pitäisi myös keksiä erilaisille oppijoille vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkinto. 

 

Tärkeimpänä itse pidän, että opiskelija saa turvallisen valmennusryhmän, jossa tavataan säännöllisesti ja voidaan olla yhteyksissä verkon välityksellä, mutta kaikki eivät tarvitse tätäkään tukea. Mielestäni jokainen kollega on arvokas tuki, me tarvitsemme työelämässä verkostoja ja ajatustenvaihtoa, jotta oppimista tapahtuu. 


Meillä Humak vie nyt kokonaisia tutkintoja verkkoon, mutta vielä on vähän haasteita muutoksessa. Itse haluaisin vieläkin nopeammin opintokokonaisuuksia saataville ja enemmän suoritusvaihtoehtoja. Toivottavasti ensi syksynä kaikki sujuu jo paremmin, jolloin itse alan jo valmistumaan. Toivoisin myös, että uusille opiskelijoille kerrottaisiin paljon enemmän mihin ovat hakeutumassa ja millaista opiskelu on.

Tämän hetkisten kokemusten mukaan olen tyytyväinen kyllä tässä vaiheessa opintoja, kun ollaan loppusuoralla ja jatkossa kun opiskelen mahdollisesti muissa korkeakouluissa, niin haluan kaiken materiaalin verkkoon, joka helpottaa asioiden organisointia.  

]]>
0 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249120-opetuksen-digitalisoituminen-talla-hetkella#comments Ammattikorkeakoulu Etäopiskelu Humanismi Opetuksen digitalisointi Sun, 14 Jan 2018 09:30:12 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249120-opetuksen-digitalisoituminen-talla-hetkella
Etäopiskelun passivoiva vaikutus ja koulutuksen laatu http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239300-etaopiskelun-passivoiva-vaikutus-ja-koulutuksen-laatu <p>Yhä enemmän oppilaitokset siirtyvät itsenäiseen opiskeluun. Näin ollut pitkään yliopistoilla, nyt myös ammattikorkeakouluissa. Ehkä jo myös ammattioppilaitoksissa koko ajan enemmän (ainakin osalla aloista on jo paljon etänä). Onko lukio ainut, joka on säästynyt tältä itseopiskelulta (vielä)?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Hyötyjä on toki valtavasti. Etenkin oppilaitoksille, kun ei tarvitse tarjota fyysisiä tiloja opiskelijoille eikä palkata opettajia luennoimaan ja ohjaamaan. Myös opiskelija saa elää taloudellisesti laadukkaampaa elämää, koska matkat vie monilta ison osan rahoista ja ajasta. Kouluja on myös yhä harvemmassa paikassa, joten koko opintotuki saattaa kulua pelkkään matkusteluun kampuksen ja kodin väliä. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Silti näen, että haittoja on enemmän. Tai oikeastaan voisi olla 50-50 etä -sekä lähiopetusta. Miten varmistua, että opiskelija oikeasti osaa, kun tutkinnon saa lukemalla kirjoja sekä tekemällä kirjatenttejä ja esseitä? Miten opiskelija oppii minkäänlaisia taitoja työelämään olemalla yksin? Tai miten pitkälle opiskelija pärjää omalla ja lukemallaan tiedolla, jos ei ole mitään perspektiiviä muiden ajatuksista. No valmiiksi fiksuille etäopinnot ovat hyviä, mutta ne, jotka eivät tunne alaa, niin etäopinnoissa ovat hyvin heikoilla. Ennen kouluun mentiin opiskelemaan ammattia, nykyään pitää olla valmiudet jo ennen opintojen alkua, koska kukaan ei opeta ja ohjaa. Kuin ehkä joskus, jos sattuu löytymään opettaja.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Etäopinnoissa suurin haitta on usein kollegoiden puute ja passiivisuus. Kaikki kontaktit pitää hankkia yksin, tämä on varmasti testi kuka lopettaa opinnot ja kuka ei (moni on lopettanut). Lisäksi joutuu oman alan opiskelijana olemaan yksin erilaisissa verkostoissa ilman minkäänlaista ajatuksenvaihtoa muiden oman alan osaajien kanssa. Tehtävänannothan on myös tasoa &quot;katso netistä, tee yksin, arvio tulee joskus&quot;. Ja tästä hyvästä moni vielä maksaa korkeakouluille, että saa opiskella ja siitä saa opintopisteitä olematta kontaktissa juuri kenenkään kanssa. Samaan aikaan, kun muut ihmiset elävät sosiaalista elämää, menevät töihin tai kouluihin, niin etäopiskelija viettää tietokoneen kanssa kaikki päivät ilman kontakteja, tämäkö on kestävää kehitystä? Niin fyysiset kuin henkiset tekijät tulevat vastaan moneen kertaan varmasti jokaiselle opiskelijalle joskus. Vaihtelun vuoksi voi toki käydä kahviloissa ja kirjastoissa, mutta kalliiksi tuokin tulee. Samaan aikaan kuitenkin monet korkeakoulut rakentavat uusia kampuksia kuten Metropolia ja Lamk. Kenelle nämä tilat tehdään, jos koko ajan kasvaa etäopetuksen määrä? Vai onko tarkoituksena, että tiloihin voi mennä itsenäisesti opiskelemaan? On kuitenkin vielä kouluja, joissa lähiopetusta saa, mutta on kouluja, joissa sitä ei ole juurikaan (etenkään avoimen amk:n puolella).</p><p>&nbsp;</p><p>Ja samahan pätee työelämään. Puhutaan etätyön hienoudesta, mutta sosiaalisten kontaktien vähyys ja työn kuormittavuus saattaa pian tulla eteen, etenkin jos hoidettavana on koti lapsineen ja työt ristiin rastiin pitkin päivää. Kannatan itse virallisia työaikoja ja työtiloja etenkin perheellisille ja sellaisille, jotka saavat tulosta aikaan ihmisten ilmoilla. Ketään ei voi pakottaa jäämään yksin kotiin tekemään etätöitä pitkässä juoksussa. Ei ole varmaan yhdenkään yrityksen etu työhyvinvoinnin kannalta. Työ on kuitenkin työtä ja vaatii sen mukaiset puitteet eikä niitä voi hoitaa &quot;siinä sivussa&quot;.&nbsp;</p> Yhä enemmän oppilaitokset siirtyvät itsenäiseen opiskeluun. Näin ollut pitkään yliopistoilla, nyt myös ammattikorkeakouluissa. Ehkä jo myös ammattioppilaitoksissa koko ajan enemmän (ainakin osalla aloista on jo paljon etänä). Onko lukio ainut, joka on säästynyt tältä itseopiskelulta (vielä)? 

 

Hyötyjä on toki valtavasti. Etenkin oppilaitoksille, kun ei tarvitse tarjota fyysisiä tiloja opiskelijoille eikä palkata opettajia luennoimaan ja ohjaamaan. Myös opiskelija saa elää taloudellisesti laadukkaampaa elämää, koska matkat vie monilta ison osan rahoista ja ajasta. Kouluja on myös yhä harvemmassa paikassa, joten koko opintotuki saattaa kulua pelkkään matkusteluun kampuksen ja kodin väliä.  

 

Silti näen, että haittoja on enemmän. Tai oikeastaan voisi olla 50-50 etä -sekä lähiopetusta. Miten varmistua, että opiskelija oikeasti osaa, kun tutkinnon saa lukemalla kirjoja sekä tekemällä kirjatenttejä ja esseitä? Miten opiskelija oppii minkäänlaisia taitoja työelämään olemalla yksin? Tai miten pitkälle opiskelija pärjää omalla ja lukemallaan tiedolla, jos ei ole mitään perspektiiviä muiden ajatuksista. No valmiiksi fiksuille etäopinnot ovat hyviä, mutta ne, jotka eivät tunne alaa, niin etäopinnoissa ovat hyvin heikoilla. Ennen kouluun mentiin opiskelemaan ammattia, nykyään pitää olla valmiudet jo ennen opintojen alkua, koska kukaan ei opeta ja ohjaa. Kuin ehkä joskus, jos sattuu löytymään opettaja. 

 

Etäopinnoissa suurin haitta on usein kollegoiden puute ja passiivisuus. Kaikki kontaktit pitää hankkia yksin, tämä on varmasti testi kuka lopettaa opinnot ja kuka ei (moni on lopettanut). Lisäksi joutuu oman alan opiskelijana olemaan yksin erilaisissa verkostoissa ilman minkäänlaista ajatuksenvaihtoa muiden oman alan osaajien kanssa. Tehtävänannothan on myös tasoa "katso netistä, tee yksin, arvio tulee joskus". Ja tästä hyvästä moni vielä maksaa korkeakouluille, että saa opiskella ja siitä saa opintopisteitä olematta kontaktissa juuri kenenkään kanssa. Samaan aikaan, kun muut ihmiset elävät sosiaalista elämää, menevät töihin tai kouluihin, niin etäopiskelija viettää tietokoneen kanssa kaikki päivät ilman kontakteja, tämäkö on kestävää kehitystä? Niin fyysiset kuin henkiset tekijät tulevat vastaan moneen kertaan varmasti jokaiselle opiskelijalle joskus. Vaihtelun vuoksi voi toki käydä kahviloissa ja kirjastoissa, mutta kalliiksi tuokin tulee. Samaan aikaan kuitenkin monet korkeakoulut rakentavat uusia kampuksia kuten Metropolia ja Lamk. Kenelle nämä tilat tehdään, jos koko ajan kasvaa etäopetuksen määrä? Vai onko tarkoituksena, että tiloihin voi mennä itsenäisesti opiskelemaan? On kuitenkin vielä kouluja, joissa lähiopetusta saa, mutta on kouluja, joissa sitä ei ole juurikaan (etenkään avoimen amk:n puolella).

 

Ja samahan pätee työelämään. Puhutaan etätyön hienoudesta, mutta sosiaalisten kontaktien vähyys ja työn kuormittavuus saattaa pian tulla eteen, etenkin jos hoidettavana on koti lapsineen ja työt ristiin rastiin pitkin päivää. Kannatan itse virallisia työaikoja ja työtiloja etenkin perheellisille ja sellaisille, jotka saavat tulosta aikaan ihmisten ilmoilla. Ketään ei voi pakottaa jäämään yksin kotiin tekemään etätöitä pitkässä juoksussa. Ei ole varmaan yhdenkään yrityksen etu työhyvinvoinnin kannalta. Työ on kuitenkin työtä ja vaatii sen mukaiset puitteet eikä niitä voi hoitaa "siinä sivussa". 

]]>
8 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239300-etaopiskelun-passivoiva-vaikutus-ja-koulutuksen-laatu#comments Kotimaa #Koulutus Digikampus Etäopiskelu Lähiopetus Opetuksen digitalisointi Tue, 27 Jun 2017 13:01:13 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239300-etaopiskelun-passivoiva-vaikutus-ja-koulutuksen-laatu
Lahden erityisopetuksen suunnittelijat? http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237950-lahden-erityisopetuksen-suunnittelijat <p>Lahdessa on tapana valmistella asioita salassa ja senkin jälkeen kaikin mahdollisin tavoin olla kertomatta totuutta. Kuka on keksinyt, että Lahden erityisopetusta ajetaan alas koko ajan huonompaan suuntaan ja tehdään kokeilevaa kulttuuria oppilaiden ja heidän perheiden kustannuksella? Uusi suunta alkaa elokuussa ja siinä ovat samassa hyvin eri ikäisiä oppilaita alakoulun puolella ainakin.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten ihmeessä 11-12 vuotiaita oppilaita esimerkiksi palvelee se, että samalla luokalla on vaikeasti sairaita pieniä lapsia? Samaan aikaan on lopetettu ryhmiä &nbsp;ja moni oppilas jää väliinputoajaksi. Esimerkiksi vanhempi adhd lapsi ei tarvitse mitään erityistoimenpiteitä vaan vähän enemmän apua olemiseen ja lukuaineisiin. Ei hän tarvitse palveluja sairaalasta eikä varsinkaan sitä, että joutuu katsomaan hurjan paljon vaativampia oppilaita samassa tilassa. Miten tämä ikinä voi edistää oppilaan kehitystä ja vastata ikätason opetusta?</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunki vetoaa, että oppilaille ei löydy enää sopivia ryhmiä. On se jännä, kun tähänkin asti on löytynyt ihan perus pienryhmiä oppilaille, joilla on vähän vaikeuksia. Nyt se on sitten joko tai. Iso ryhmä lähikoulussa tai sitten taannutetaan ääripäähän ja laitetaan samantien vaikeiden oppilaiden luokalle. Ilmeisesti päättäjillä ja opettajillakaan ole mitään henkilökohtaista kokemusta isolla osalla koko kuviosta. Ihan arvonnalla arvottu kuka oppilaista menee mihinkin. Kaupungissamme erityisoppijoita heitellään sinne ja tänne, monet vaihtavat jopa parin vuoden välein koulua/luokkaa. Kaupungissa ei myöskään tunnu olevan pätevyyttä opetukseen monessakaan paikassa, ehkä todelliset ammattilaiset kiertää paikan kaukaa? Tarvitaan ihmisiä, jotka ihan oikeasti haluaa olla erilaisten oppijoiden kanssa tavallisessa arjessa. Me ei tarvita tilastoja ja ulkopuolisten analyyseja. Tarvitsemme läsnäoloa ja koulun tulee huolehtia tehtävästään eli opetuksesta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lahdessa on tapana valmistella asioita salassa ja senkin jälkeen kaikin mahdollisin tavoin olla kertomatta totuutta. Kuka on keksinyt, että Lahden erityisopetusta ajetaan alas koko ajan huonompaan suuntaan ja tehdään kokeilevaa kulttuuria oppilaiden ja heidän perheiden kustannuksella? Uusi suunta alkaa elokuussa ja siinä ovat samassa hyvin eri ikäisiä oppilaita alakoulun puolella ainakin.

 

Miten ihmeessä 11-12 vuotiaita oppilaita esimerkiksi palvelee se, että samalla luokalla on vaikeasti sairaita pieniä lapsia? Samaan aikaan on lopetettu ryhmiä  ja moni oppilas jää väliinputoajaksi. Esimerkiksi vanhempi adhd lapsi ei tarvitse mitään erityistoimenpiteitä vaan vähän enemmän apua olemiseen ja lukuaineisiin. Ei hän tarvitse palveluja sairaalasta eikä varsinkaan sitä, että joutuu katsomaan hurjan paljon vaativampia oppilaita samassa tilassa. Miten tämä ikinä voi edistää oppilaan kehitystä ja vastata ikätason opetusta?

 

Kaupunki vetoaa, että oppilaille ei löydy enää sopivia ryhmiä. On se jännä, kun tähänkin asti on löytynyt ihan perus pienryhmiä oppilaille, joilla on vähän vaikeuksia. Nyt se on sitten joko tai. Iso ryhmä lähikoulussa tai sitten taannutetaan ääripäähän ja laitetaan samantien vaikeiden oppilaiden luokalle. Ilmeisesti päättäjillä ja opettajillakaan ole mitään henkilökohtaista kokemusta isolla osalla koko kuviosta. Ihan arvonnalla arvottu kuka oppilaista menee mihinkin. Kaupungissamme erityisoppijoita heitellään sinne ja tänne, monet vaihtavat jopa parin vuoden välein koulua/luokkaa. Kaupungissa ei myöskään tunnu olevan pätevyyttä opetukseen monessakaan paikassa, ehkä todelliset ammattilaiset kiertää paikan kaukaa? Tarvitaan ihmisiä, jotka ihan oikeasti haluaa olla erilaisten oppijoiden kanssa tavallisessa arjessa. Me ei tarvita tilastoja ja ulkopuolisten analyyseja. Tarvitsemme läsnäoloa ja koulun tulee huolehtia tehtävästään eli opetuksesta. 

]]>
0 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237950-lahden-erityisopetuksen-suunnittelijat#comments ADHD Erityisopetus Erityisryhmät Lahti Peruskoulu Sun, 04 Jun 2017 14:15:19 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237950-lahden-erityisopetuksen-suunnittelijat
Nyt kannattaa vastaanottaa työtä kauempaakin http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236767-nyt-kannattaa-vastaanottaa-tyota-kauempaakin <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://elamassa.fi/tyo-ja-toimeentulo/liikkuvuusavustus-kelan-etuus-tyonhakijalle/" title="http://elamassa.fi/tyo-ja-toimeentulo/liikkuvuusavustus-kelan-etuus-tyonhakijalle/">http://elamassa.fi/tyo-ja-toimeentulo/liikkuvuusavustus-kelan-etuus-tyon...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä on lanseerattu niin hyvä etuus, että kannattaa tosiaan kasvukeskuksiinkin mennä työhön muutamaksikin kuukaudeksi eikä tarvitse huolehtia niin hirveästi ettei ole varaa kuluihin. Sanoisin tämän olevan erittäin hieno asia yhteiskunnassamme. Kehtaatteko vielä valittaa? Minä lähden mielelläni, työ on erittäin kannattavaa nyt. Mediassa saa kaikki negatiivisuus yleensä enemmän huomiota, joten mielellään nostan tämän positiivisen uutisen esille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

http://elamassa.fi/tyo-ja-toimeentulo/liikkuvuusavustus-kelan-etuus-tyonhakijalle/

 

Tällä hetkellä on lanseerattu niin hyvä etuus, että kannattaa tosiaan kasvukeskuksiinkin mennä työhön muutamaksikin kuukaudeksi eikä tarvitse huolehtia niin hirveästi ettei ole varaa kuluihin. Sanoisin tämän olevan erittäin hieno asia yhteiskunnassamme. Kehtaatteko vielä valittaa? Minä lähden mielelläni, työ on erittäin kannattavaa nyt. Mediassa saa kaikki negatiivisuus yleensä enemmän huomiota, joten mielellään nostan tämän positiivisen uutisen esille!

]]>
29 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236767-nyt-kannattaa-vastaanottaa-tyota-kauempaakin#comments #työttömyystuki %23kela Avustus Pätkätyöllisyys Työvoiman liikkuvuus Tue, 09 May 2017 11:02:30 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236767-nyt-kannattaa-vastaanottaa-tyota-kauempaakin
Koulutuksen alasajo, hyvä vai huono asia? http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236616-koulutuksen-alasajo-hyva-vai-huono-asia <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten tiedämme, että kaikista koulutuksista on leikattu. Viimeisimpänä ollut esillä ammattikouluksen muutokset. Pohdin eilen illalla asiaa, että viekö tämä meidän koulutustason todellakin alas vai voiko tästä olla jotakin hyötyä?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Itse opiskelen Humakissa (verkostoamk). Meillä oli 2000-luvulla vielä monia kampuksia. En edes tiedä miksi investointiin niin moneen paikkaan. Ehkä silloin ajateltiin, että on hyvä opiskella maaseudun rauhassa pienessä piirissä. Nyt meillä on jäljellä Turku, Kauniainen, Jyväskylä x2, Kuopio, Helsinki Ja Nurmijärvi. Koska leikkaukset. Vanhat kampukset ovat jatkaneet kansanopistoina ja niitä on ollut Torniossa, Lohjalla, Joensuussa, Joutsenossa, Äänekoskella ja Haapavedellä. Olen käynyt myös hoitajakoulutuksen itse pienessä paikassa. Onhan se tosi erilaista ja rauhallista, eihän sinne Naantaliin ollut silloin 2000-luvun alussa edes tullut tietotekniikka samalla tavalla kuin vaikka Helsinkiin. Kuitenkin minusta fiksu ratkaisu, ettei ylläpidetä idyllejä, joissa opiskelee vain muutamia kymmeniä tai satoja opiskelijoita. Päällimmäisenä mietin kuitenkin vaikeaa saavutettavuutta opiskelijoille. Tällä hetkellä meillä on Nurmijärven kampus, joka on kaukana kaikesta ja kulkeminen opiskelijoille kallista (opintotuesta paha kustantaa matkoja). Onneksi itse pystyn nykyaikana pääosin opiskelemaan kotitoimistossa ja milloin missäkin ympäristössä. Näin ollen keskittyneet isot koulut kaupunkeihin on kyllä järkevä ratkaisu. Ehkä tämä maaseutukampus on Humakille niin edullista, en ole vielä keskustellut asiasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta se koulurakennuksista, isompi asia on vielä tämä opetuksen väheneminen jokaisesta koulutusmuodoista. Luin eilen jutun sairaanhoitajasta, joka ei saa tarpeeksi opetusta koululla. Miten sitten voi hoitaa potilaita? Tunteja perutaan, niitä ei alunperin olekaan ja lomat on pitkiä. Jos oikein muistan niin joskus 2006 korkeakouluilla piteni kesälomakin (perusteena säästöt vai se, että opiskelijat menisivät töihin)? Ja nyt ammattikoulustakin pääsee ulos miten sattuu. Esimerkiksi ennen valmistui kesäkuun alussa, nykyään jo ennen vappua voi olla koko homma ohi. Miten ihmeessä opiskelijat saa enää laadukasta osaamista, kun koulu on yhtä lomaa? Silloin kun itse kävin hoitajaksi, niin opiskelimme 40 h/vk elokuusta toukokuun loppuun. Nykyään tällaista opetusta ei enää saa ja silti valmistuu ihmisiä työelämään. En tiedä onko koulutuksista poistettu kaikki turha vai miten tämä on mahdollista, että lomia lisätty ja viikkotuntimäärä voi pyöriä 20-30 tunnissa ja silti kirjataan opintosuoritusotteeseen samat opintopisteet?</p><p>&nbsp;</p><p>Koulut ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa. Jos toisen alan opiskelija saa viikossa 5op:ta ja toinen tekee sen eteen 3 viikkoa. En varsinaisesti kannata kovinkaan tiukkaa seulaa opiskelijoille, mutta nuoret kuluttavat korkeakoulussakin keskimäärin 3.5-vuotta ja aikuiset voi tehdä saman parissa vuodessa. Eikö nuorilla ole valmiuksia työskentelyyn, miksi annetaan niin pitkiä lomia ja pitkiä viikonloppuja? Ehkä olen vähän liian vanha ja työmoraali on erilainen, mutta mihin tarvitsen 5kk lomia ja pitkiä viikonloppuja? Onhan se mukavempaa opiskella nopeammin eikä kitkutella opintotuella. Tiedän, että moni nuori tykkää systeemistä, että on niin vapaata aikaa. Niin amk:sta kuin ammattikouluista kuulee kentältä ettei opetusta ole tarpeeksi, mutta opintopisteet jostain vaan ilmestyy ja työpaikoilla puhutaan ettei ammattilaisia saa ja monet eivät saa edes ammattikoulun työharjoitteluita läpi. Katson aina valoisasti tulevaisuuten, mutta saa nähdä mihin tämä johtaa. Kohtahan sitä ilmeisest saa ammatin kirjekurssilla muutamassa kuukaudessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Monenlaisia pohdintoja. Kyllä opetusta tulisi saada, että on riittävät taidot valmistuneilla, mutta ehkä lomat onkin nuorille oikeutettuja, että voi tehdä omia juttuja tai mennä kesätöihin. Ehkä nuoren tehtävä ei olekaan vielä pyöriä vaativassa oravanpyörässä. Mitä mieltä olette? Täytyy kyllä vielä todeta, että tosi moni tippuu ammattikorkeasta/yliopistosta viimeistään pois, koska opiskelijat toisinaan on niin oman onnensa nojassa. Kukaan ei sparraa. Joko osaat tai et jo luonnostaan. Olenkin ehdottanut kerran, että Humakin avoimeen saadaan myös tutoreita. Moni haluaisi opiskella näinkin työn ohessa, mutta tuki on lähes nolla. Lamkilla taas esimerkiksi tukea on saatavilla ihan face to face. Sellainen kuva jäänyt kouluista, että jos et itse pärjää, niin voitkin lopettaa ja tippua yhteiskunnan armoille. Ennen minusta enemmän oli tavoitteena se, että ihmisiä koulutetaan, he tulivat oppimaan eikä tarvinnut osata etukäteen, mutta ilmeisesti leikkausten takia voidaan yhä vähemmän kouluttaa ihmisiä. Etäopiskelu on tosi hyvä ja edullinen muoto, mutta kouluttaako se ammattilaisia, joilla ei ole opiskelijakollegoiden tukea? Onneksi meillä on kirjastot, jossa moni opiskeleekin ihmisten ilmoilla ettei ihan mökkihöperöidy silloin kun ei ole lähiopetusta kampuksilla. Ammattikoulussa kyllä tämäkään ei toimi. Ammattia ei voi etänä opiskella yksin kuin joitain teoriaosuuksia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ettei nyt ihan synkäksi mene, niin olemme kiitollisia koulutuksesta mitä on ja hyviäkin ratkaisuja on tehty paljon! Esimerkiksi miksi kouluttaa media-alan ihmisiä jossain Heinolassa tai Joutsenossa, kun duunit on suurimmaksi osaksi Helsingissä ja iso osa jää työttömäksi. Aiemmin tällaisia ylikoulutuksia oli vaikka kuinka paljon. Koulutetaan sellaista väkeä enemmän, joita voisimme tarvita. Jokainen ei voi mennä trendikkään alan perässä jos ei ole mitään työmahdollisuuksia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Kuten tiedämme, että kaikista koulutuksista on leikattu. Viimeisimpänä ollut esillä ammattikouluksen muutokset. Pohdin eilen illalla asiaa, että viekö tämä meidän koulutustason todellakin alas vai voiko tästä olla jotakin hyötyä? 

 

Itse opiskelen Humakissa (verkostoamk). Meillä oli 2000-luvulla vielä monia kampuksia. En edes tiedä miksi investointiin niin moneen paikkaan. Ehkä silloin ajateltiin, että on hyvä opiskella maaseudun rauhassa pienessä piirissä. Nyt meillä on jäljellä Turku, Kauniainen, Jyväskylä x2, Kuopio, Helsinki Ja Nurmijärvi. Koska leikkaukset. Vanhat kampukset ovat jatkaneet kansanopistoina ja niitä on ollut Torniossa, Lohjalla, Joensuussa, Joutsenossa, Äänekoskella ja Haapavedellä. Olen käynyt myös hoitajakoulutuksen itse pienessä paikassa. Onhan se tosi erilaista ja rauhallista, eihän sinne Naantaliin ollut silloin 2000-luvun alussa edes tullut tietotekniikka samalla tavalla kuin vaikka Helsinkiin. Kuitenkin minusta fiksu ratkaisu, ettei ylläpidetä idyllejä, joissa opiskelee vain muutamia kymmeniä tai satoja opiskelijoita. Päällimmäisenä mietin kuitenkin vaikeaa saavutettavuutta opiskelijoille. Tällä hetkellä meillä on Nurmijärven kampus, joka on kaukana kaikesta ja kulkeminen opiskelijoille kallista (opintotuesta paha kustantaa matkoja). Onneksi itse pystyn nykyaikana pääosin opiskelemaan kotitoimistossa ja milloin missäkin ympäristössä. Näin ollen keskittyneet isot koulut kaupunkeihin on kyllä järkevä ratkaisu. Ehkä tämä maaseutukampus on Humakille niin edullista, en ole vielä keskustellut asiasta.

 

Mutta se koulurakennuksista, isompi asia on vielä tämä opetuksen väheneminen jokaisesta koulutusmuodoista. Luin eilen jutun sairaanhoitajasta, joka ei saa tarpeeksi opetusta koululla. Miten sitten voi hoitaa potilaita? Tunteja perutaan, niitä ei alunperin olekaan ja lomat on pitkiä. Jos oikein muistan niin joskus 2006 korkeakouluilla piteni kesälomakin (perusteena säästöt vai se, että opiskelijat menisivät töihin)? Ja nyt ammattikoulustakin pääsee ulos miten sattuu. Esimerkiksi ennen valmistui kesäkuun alussa, nykyään jo ennen vappua voi olla koko homma ohi. Miten ihmeessä opiskelijat saa enää laadukasta osaamista, kun koulu on yhtä lomaa? Silloin kun itse kävin hoitajaksi, niin opiskelimme 40 h/vk elokuusta toukokuun loppuun. Nykyään tällaista opetusta ei enää saa ja silti valmistuu ihmisiä työelämään. En tiedä onko koulutuksista poistettu kaikki turha vai miten tämä on mahdollista, että lomia lisätty ja viikkotuntimäärä voi pyöriä 20-30 tunnissa ja silti kirjataan opintosuoritusotteeseen samat opintopisteet?

 

Koulut ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa. Jos toisen alan opiskelija saa viikossa 5op:ta ja toinen tekee sen eteen 3 viikkoa. En varsinaisesti kannata kovinkaan tiukkaa seulaa opiskelijoille, mutta nuoret kuluttavat korkeakoulussakin keskimäärin 3.5-vuotta ja aikuiset voi tehdä saman parissa vuodessa. Eikö nuorilla ole valmiuksia työskentelyyn, miksi annetaan niin pitkiä lomia ja pitkiä viikonloppuja? Ehkä olen vähän liian vanha ja työmoraali on erilainen, mutta mihin tarvitsen 5kk lomia ja pitkiä viikonloppuja? Onhan se mukavempaa opiskella nopeammin eikä kitkutella opintotuella. Tiedän, että moni nuori tykkää systeemistä, että on niin vapaata aikaa. Niin amk:sta kuin ammattikouluista kuulee kentältä ettei opetusta ole tarpeeksi, mutta opintopisteet jostain vaan ilmestyy ja työpaikoilla puhutaan ettei ammattilaisia saa ja monet eivät saa edes ammattikoulun työharjoitteluita läpi. Katson aina valoisasti tulevaisuuten, mutta saa nähdä mihin tämä johtaa. Kohtahan sitä ilmeisest saa ammatin kirjekurssilla muutamassa kuukaudessa. 

 

Monenlaisia pohdintoja. Kyllä opetusta tulisi saada, että on riittävät taidot valmistuneilla, mutta ehkä lomat onkin nuorille oikeutettuja, että voi tehdä omia juttuja tai mennä kesätöihin. Ehkä nuoren tehtävä ei olekaan vielä pyöriä vaativassa oravanpyörässä. Mitä mieltä olette? Täytyy kyllä vielä todeta, että tosi moni tippuu ammattikorkeasta/yliopistosta viimeistään pois, koska opiskelijat toisinaan on niin oman onnensa nojassa. Kukaan ei sparraa. Joko osaat tai et jo luonnostaan. Olenkin ehdottanut kerran, että Humakin avoimeen saadaan myös tutoreita. Moni haluaisi opiskella näinkin työn ohessa, mutta tuki on lähes nolla. Lamkilla taas esimerkiksi tukea on saatavilla ihan face to face. Sellainen kuva jäänyt kouluista, että jos et itse pärjää, niin voitkin lopettaa ja tippua yhteiskunnan armoille. Ennen minusta enemmän oli tavoitteena se, että ihmisiä koulutetaan, he tulivat oppimaan eikä tarvinnut osata etukäteen, mutta ilmeisesti leikkausten takia voidaan yhä vähemmän kouluttaa ihmisiä. Etäopiskelu on tosi hyvä ja edullinen muoto, mutta kouluttaako se ammattilaisia, joilla ei ole opiskelijakollegoiden tukea? Onneksi meillä on kirjastot, jossa moni opiskeleekin ihmisten ilmoilla ettei ihan mökkihöperöidy silloin kun ei ole lähiopetusta kampuksilla. Ammattikoulussa kyllä tämäkään ei toimi. Ammattia ei voi etänä opiskella yksin kuin joitain teoriaosuuksia. 

 

Ettei nyt ihan synkäksi mene, niin olemme kiitollisia koulutuksesta mitä on ja hyviäkin ratkaisuja on tehty paljon! Esimerkiksi miksi kouluttaa media-alan ihmisiä jossain Heinolassa tai Joutsenossa, kun duunit on suurimmaksi osaksi Helsingissä ja iso osa jää työttömäksi. Aiemmin tällaisia ylikoulutuksia oli vaikka kuinka paljon. Koulutetaan sellaista väkeä enemmän, joita voisimme tarvita. Jokainen ei voi mennä trendikkään alan perässä jos ei ole mitään työmahdollisuuksia. 

]]>
5 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236616-koulutuksen-alasajo-hyva-vai-huono-asia#comments #Koulutus Ammattikorkeakoulu Ammattikoulu Koulutusleikkaukset Sat, 06 May 2017 07:33:07 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236616-koulutuksen-alasajo-hyva-vai-huono-asia
Työttömien aktivointi http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236585-tyottomien-aktivointi <p>Osallisuus on hieno juttu ja kannustan kaikkia kykeneviä ihmisiä palkkatöihin, yrittäjäksi (mikäli se olisi kannattavaa, usein ei näin ole) vapaaehtoistöihin tai opiskelemaan. Nyt kuitenkin esitykset alkavat todella kuulostaa vitseiltä yhä enemmän joka kuukausi. Työpaikkoja ei luoda raporteilla ja hakemuksilla (paitsi viranomaisille ja firmoille itselleen). Meillä ei yksinkertaisesti ole työnantajia, jotka maksavat työnteosta. Töitähän on vaikka jokaiselle joka päivä, mutta kukaan ei maksa vaan monet tehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen, jotta ne toimivat. Digitalisaatio on myös vienyt ja tulee viemään työpaikkoja. Toki it-alalla varmasti kasvaa vastaavasti työmäärä, mutta sinnekään ei sovellu kuin tietyt henkilöt. Eiköhän me kaikki kuitenkin tiedetä, että yhdenvertaisuus toteutuisi ja asiat sujuisi mikäli haluttaisiin. Meidän valtio ei vaan halua hoitaa ongelmia. Jo syntyneisiin ongelmiin kyllä laitetaan rahaa ilomielin ja raha virtaa niistä sitten taas aivan toiselle porukalle. Työttömyystilastoja kasvattaa paljon myös henkilöt, jotka eivät voikaan tehdä työtä. Miksi pidetään sairaita ihmisiä työttömyyspäivärahalla leikkimässä. He tiedävät itsekin, ettei töihin pääsyä todennäköisesti ole näkyvissä, koska yrittäjät haluavat kaiken eikä työntekijää, joka pystyy tekemään vain puolet. Tätäkin pitäisi kehittää, että osa-aikainen työ olisi mahdollista ja näin saataisiin mielenkiintoista tekemistä myös henkilöille, jotka eivät pysty täysipainoiseen oravanpyörään.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin tässä kiusataan yrittäjiä kun hakijoita on ovella koko ajan vain viranomaisten pakottamana. Nyt jo joissain hakulomakkeissa on kohta, että &quot;en halua töihin, te-keskus pakotti&quot;. Te-keskus laittaa työhönosoituksia paikkoihin mihin henkilöllä ei ole edes edellytyksiä. Nyt vielä jos tulee käytäntöön, että viikottain haettava jotakin työtä, niin niitä hakemuksia joutuu keksimään ihan mihin vain. Viis siitä onko ajokorttia, onko työpaikka saavutettavan matkan päässä tai onko edes koulutusta. Haettava on! Siinä voi sitten miettiä miten työn tekee jos ei ole aavistustakaa mitä pitäisi tehdä tai edes pääse paikalle. No eipä varmaan työnantaja katsele montaa päivää.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Useille ihmisille myös työhön meno on yksinkertaisesti vaikeaa. Julkisia liikennevälineitä on jos on, saatika, että niitä vuoroja menisi varsinkaan jos vuorotyö. Ja kuinka moni pienituloinen ja mahdollisesti luottotiedoton saa autoa mistään (ja monella ole edes ajokorttia nykyään). Useissa paikoissa myös työtehtävissä oltava auto. Ei se auta ehdottaa 500 euron autoa mikäli ole varaa ylläpitää autoa ja mitä sitten kun se hajoaa, potkuthan siitä varmasti saa seuraavaksi. Kaikilla ei tosiaan ole perhettä, joilla on tuosta noin vaan lainaa kuukauden palkka näihin kustannuksiin. Lisäksi yrityksissä vaaditaan sellaista työtehoa mihin moni ei enää pysty vastaamaan. Rikotaan ihmisoikeuksia poistamalla taukoja ja vaatimalla kohtuutonta tulosta mihin ei ehkä pysty taitavampikaan työntekijä. Aina jaksaa muutaman vuoden, mutta harva jaksaa kymmeniä vuosia.</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisesti olen kiinnostunut perheiden asemasta. Yhteiskunta on muuttunut ja näin ollen myös perhemuodot, yksinhuoltajia on paljon sekä uusioperheitä. Työn vastaanottaminen on hyvin ongelmallista. Meidän päivähoito -ja koulumaailma ei tue tässä asiassa (olen aiemmin blogannut aiheesta myös). Meiltä Lahdesta on tavallista tosiaan mennä esimerkiksi Helsinkiin töihin. Ei ole ihan perheellisen hommaa, varsinkaan yksinhuoltajan. Lähtö aamulla 6-7, takaisin 17-18. Siinä ei päivähoidon aukioloajat riitä ja koululainenkin saa viettää aikansa itsekseen. Eipä siinä sitten ehdi enää harrastuksiinkaan ja hoitamaan kotia kun mentävä ajoissa nukkumaan. Ei tosiaan tarvitse ihmetellä miksi burn outia esiintyy paljon. Tähän voisin vielä lisätä mitä olen havainnut empiirisissä tutkimuksissa, että eihän sitä koiraakaan voi pitää. Eläinkään ei voi olla 10-12h yksin mitä menee monella työpäivään matkoineen.</p><p>&nbsp;</p><p>Halutaan myös lisätä työn perässä liikkuvuutta. No tästähän se vasta tulisi soppa, jos etenkin perheelliset alkaisivat repimään lapsia kymmeneen eri kouluun peruskoulunsa aikana. Näinhän ei todellisuudessa kasvateta lapsia ja nuoria. Sen jälkeen on jo lastensuojelu perässä, jonka kanssa saat riidellä. Yhteiskunnan paineita laitetaan ihmisille joka suunnasta ja eri virastoista ja kukaan ei vastaa toistensa sanomista ja virastot puhuvat keskenään ristiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteiskunnan rakenteidenkin tulisi olla kollektiivisia. Korostan kuitenkin, että ne ihmiset joilla on terveys ja mahdollisuus liikkua, niin tulee vastaanottaa työtä muualtakin kuin parin korttelin päästä. Etenkin sinkuilla on usein hyvät mahdollisuudet reissata ja helppo vaihtaa asuntoja. Edellyttäen toki, että on vuokralla. Eihän sitä omistusasuntoja voi vaan vaihdella, kun työtä tulee.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nollasopparit ja vuokrafirmat ovat kyllä sitten vielä viimeinen niitti tälle kaikelle. Ihan kiva nuorille ja sellaisille, jotka tarvitsee pari päivää töitä välillä. Systeemi on tosi hyvä silloin. Entäs kun tarvitsetkin enemmän töitä. Pitkässä juoksussa tulee myös sairaslomia (etenkin jos pieniä lapsia). Silloin sinua ei enää tarvitakaan vaan seuraava otetaan jo tilalle. Myöskään mitään etuja et saa yleensä työnantajalta vaikka olisit pitkäaikainen työntekijä ja hoitanut asiasi moitteettomasti. Harva jaksaa tällaista loputtomiin. Nämä te-keskuksen työhönosoituksetkin monille on pelkkiä keikkatöitä. Monella alalla ole enää edes juurikaan vakitöitä. Töihin tarvitsee lisäksi turvallisuuskortteja, joita kukaan ei kustanna. Ennen tällaisetkin sai useimmiten työnantajalta, kun oli vakituiset sopimukset. Nyt työttömän päivärahalla on mahdoton hankkia satojen eurojen koulutuksia keikkatöitä varten vai onko kenties nykyään mahdollista saada näitä valtion avustamina?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kaukana on siis ajat, joilloin työtä oli suhteellisen läheltä kotia, julkisetkin toimivat paremmin monissa maakunnissa ja tiesi, että voi elättää itsensä ja perheensä vakituisilla tuloilla. Elämä oli seesteisempää monelle. Nyt näitä seurauksia sitten kantaa yhteiskunta, kun ihmiset eivät voi enää hyvin. Perusajatukseni on, että ihmisen tulee elättää itsensä ja laiskuutta en hyvällä katso, jos ei vaan huvita mennä töihin eikä tehdä mitään, mutta miksi tästä rangaistaan kaikkia, jotka joutuvat työttömiksi. Tämä kaikki jos vielä heijastuu tuleviin sukupolviin, niin tiedossa on lisää ongelmia ja ihmiset eriarvoistuvat koko ajan lisää. Suurin osa kansasta voi varmasti ihan hyvin ja elämä on laadukasta, mutta työttömyys on yhteiskunnallisesti jo iso asia ja siksi koskee niin monia. Kyllähän sitä kuulee myös kommentteja, että &quot;oma vika&quot;. Helppohan se huudella jos itse ole samassa tilanteessa tai kokenut sellaista, mutta kukaan meistä ei koskaan tiedä milloin sattuu omalle kohdalle sairaus tai työttömyys. Ehkä rajuin on vielä, että perheelliselle, että &quot;oma vika, kun teit lapsia tähän yhteiskuntaan&quot;. Moniin asioihin voi vaikuttaa itse ja pitää yksilönä pyrkiä aina parempaan, mutta tuohon on ihan turha lähteä, että arvostelee koko henkilön elämänkulkua.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2366972" title="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2366972">http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2366972</a></p><p>Te-toimiston edustajan näkemyksessä on paljon asiaa!</p> Osallisuus on hieno juttu ja kannustan kaikkia kykeneviä ihmisiä palkkatöihin, yrittäjäksi (mikäli se olisi kannattavaa, usein ei näin ole) vapaaehtoistöihin tai opiskelemaan. Nyt kuitenkin esitykset alkavat todella kuulostaa vitseiltä yhä enemmän joka kuukausi. Työpaikkoja ei luoda raporteilla ja hakemuksilla (paitsi viranomaisille ja firmoille itselleen). Meillä ei yksinkertaisesti ole työnantajia, jotka maksavat työnteosta. Töitähän on vaikka jokaiselle joka päivä, mutta kukaan ei maksa vaan monet tehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen, jotta ne toimivat. Digitalisaatio on myös vienyt ja tulee viemään työpaikkoja. Toki it-alalla varmasti kasvaa vastaavasti työmäärä, mutta sinnekään ei sovellu kuin tietyt henkilöt. Eiköhän me kaikki kuitenkin tiedetä, että yhdenvertaisuus toteutuisi ja asiat sujuisi mikäli haluttaisiin. Meidän valtio ei vaan halua hoitaa ongelmia. Jo syntyneisiin ongelmiin kyllä laitetaan rahaa ilomielin ja raha virtaa niistä sitten taas aivan toiselle porukalle. Työttömyystilastoja kasvattaa paljon myös henkilöt, jotka eivät voikaan tehdä työtä. Miksi pidetään sairaita ihmisiä työttömyyspäivärahalla leikkimässä. He tiedävät itsekin, ettei töihin pääsyä todennäköisesti ole näkyvissä, koska yrittäjät haluavat kaiken eikä työntekijää, joka pystyy tekemään vain puolet. Tätäkin pitäisi kehittää, että osa-aikainen työ olisi mahdollista ja näin saataisiin mielenkiintoista tekemistä myös henkilöille, jotka eivät pysty täysipainoiseen oravanpyörään.

 

Ensinnäkin tässä kiusataan yrittäjiä kun hakijoita on ovella koko ajan vain viranomaisten pakottamana. Nyt jo joissain hakulomakkeissa on kohta, että "en halua töihin, te-keskus pakotti". Te-keskus laittaa työhönosoituksia paikkoihin mihin henkilöllä ei ole edes edellytyksiä. Nyt vielä jos tulee käytäntöön, että viikottain haettava jotakin työtä, niin niitä hakemuksia joutuu keksimään ihan mihin vain. Viis siitä onko ajokorttia, onko työpaikka saavutettavan matkan päässä tai onko edes koulutusta. Haettava on! Siinä voi sitten miettiä miten työn tekee jos ei ole aavistustakaa mitä pitäisi tehdä tai edes pääse paikalle. No eipä varmaan työnantaja katsele montaa päivää. 

 

Useille ihmisille myös työhön meno on yksinkertaisesti vaikeaa. Julkisia liikennevälineitä on jos on, saatika, että niitä vuoroja menisi varsinkaan jos vuorotyö. Ja kuinka moni pienituloinen ja mahdollisesti luottotiedoton saa autoa mistään (ja monella ole edes ajokorttia nykyään). Useissa paikoissa myös työtehtävissä oltava auto. Ei se auta ehdottaa 500 euron autoa mikäli ole varaa ylläpitää autoa ja mitä sitten kun se hajoaa, potkuthan siitä varmasti saa seuraavaksi. Kaikilla ei tosiaan ole perhettä, joilla on tuosta noin vaan lainaa kuukauden palkka näihin kustannuksiin. Lisäksi yrityksissä vaaditaan sellaista työtehoa mihin moni ei enää pysty vastaamaan. Rikotaan ihmisoikeuksia poistamalla taukoja ja vaatimalla kohtuutonta tulosta mihin ei ehkä pysty taitavampikaan työntekijä. Aina jaksaa muutaman vuoden, mutta harva jaksaa kymmeniä vuosia.

 

Erityisesti olen kiinnostunut perheiden asemasta. Yhteiskunta on muuttunut ja näin ollen myös perhemuodot, yksinhuoltajia on paljon sekä uusioperheitä. Työn vastaanottaminen on hyvin ongelmallista. Meidän päivähoito -ja koulumaailma ei tue tässä asiassa (olen aiemmin blogannut aiheesta myös). Meiltä Lahdesta on tavallista tosiaan mennä esimerkiksi Helsinkiin töihin. Ei ole ihan perheellisen hommaa, varsinkaan yksinhuoltajan. Lähtö aamulla 6-7, takaisin 17-18. Siinä ei päivähoidon aukioloajat riitä ja koululainenkin saa viettää aikansa itsekseen. Eipä siinä sitten ehdi enää harrastuksiinkaan ja hoitamaan kotia kun mentävä ajoissa nukkumaan. Ei tosiaan tarvitse ihmetellä miksi burn outia esiintyy paljon. Tähän voisin vielä lisätä mitä olen havainnut empiirisissä tutkimuksissa, että eihän sitä koiraakaan voi pitää. Eläinkään ei voi olla 10-12h yksin mitä menee monella työpäivään matkoineen.

 

Halutaan myös lisätä työn perässä liikkuvuutta. No tästähän se vasta tulisi soppa, jos etenkin perheelliset alkaisivat repimään lapsia kymmeneen eri kouluun peruskoulunsa aikana. Näinhän ei todellisuudessa kasvateta lapsia ja nuoria. Sen jälkeen on jo lastensuojelu perässä, jonka kanssa saat riidellä. Yhteiskunnan paineita laitetaan ihmisille joka suunnasta ja eri virastoista ja kukaan ei vastaa toistensa sanomista ja virastot puhuvat keskenään ristiin.

 

Yhteiskunnan rakenteidenkin tulisi olla kollektiivisia. Korostan kuitenkin, että ne ihmiset joilla on terveys ja mahdollisuus liikkua, niin tulee vastaanottaa työtä muualtakin kuin parin korttelin päästä. Etenkin sinkuilla on usein hyvät mahdollisuudet reissata ja helppo vaihtaa asuntoja. Edellyttäen toki, että on vuokralla. Eihän sitä omistusasuntoja voi vaan vaihdella, kun työtä tulee. 

 

Nollasopparit ja vuokrafirmat ovat kyllä sitten vielä viimeinen niitti tälle kaikelle. Ihan kiva nuorille ja sellaisille, jotka tarvitsee pari päivää töitä välillä. Systeemi on tosi hyvä silloin. Entäs kun tarvitsetkin enemmän töitä. Pitkässä juoksussa tulee myös sairaslomia (etenkin jos pieniä lapsia). Silloin sinua ei enää tarvitakaan vaan seuraava otetaan jo tilalle. Myöskään mitään etuja et saa yleensä työnantajalta vaikka olisit pitkäaikainen työntekijä ja hoitanut asiasi moitteettomasti. Harva jaksaa tällaista loputtomiin. Nämä te-keskuksen työhönosoituksetkin monille on pelkkiä keikkatöitä. Monella alalla ole enää edes juurikaan vakitöitä. Töihin tarvitsee lisäksi turvallisuuskortteja, joita kukaan ei kustanna. Ennen tällaisetkin sai useimmiten työnantajalta, kun oli vakituiset sopimukset. Nyt työttömän päivärahalla on mahdoton hankkia satojen eurojen koulutuksia keikkatöitä varten vai onko kenties nykyään mahdollista saada näitä valtion avustamina? 

 

Kaukana on siis ajat, joilloin työtä oli suhteellisen läheltä kotia, julkisetkin toimivat paremmin monissa maakunnissa ja tiesi, että voi elättää itsensä ja perheensä vakituisilla tuloilla. Elämä oli seesteisempää monelle. Nyt näitä seurauksia sitten kantaa yhteiskunta, kun ihmiset eivät voi enää hyvin. Perusajatukseni on, että ihmisen tulee elättää itsensä ja laiskuutta en hyvällä katso, jos ei vaan huvita mennä töihin eikä tehdä mitään, mutta miksi tästä rangaistaan kaikkia, jotka joutuvat työttömiksi. Tämä kaikki jos vielä heijastuu tuleviin sukupolviin, niin tiedossa on lisää ongelmia ja ihmiset eriarvoistuvat koko ajan lisää. Suurin osa kansasta voi varmasti ihan hyvin ja elämä on laadukasta, mutta työttömyys on yhteiskunnallisesti jo iso asia ja siksi koskee niin monia. Kyllähän sitä kuulee myös kommentteja, että "oma vika". Helppohan se huudella jos itse ole samassa tilanteessa tai kokenut sellaista, mutta kukaan meistä ei koskaan tiedä milloin sattuu omalle kohdalle sairaus tai työttömyys. Ehkä rajuin on vielä, että perheelliselle, että "oma vika, kun teit lapsia tähän yhteiskuntaan". Moniin asioihin voi vaikuttaa itse ja pitää yksilönä pyrkiä aina parempaan, mutta tuohon on ihan turha lähteä, että arvostelee koko henkilön elämänkulkua.

 

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2366972

Te-toimiston edustajan näkemyksessä on paljon asiaa!

]]>
38 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236585-tyottomien-aktivointi#comments Kotimaa %23työtön %23yrittäjyys Massatyöttömyys Palkkatyö Työttömän aktivointi Fri, 05 May 2017 10:14:58 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236585-tyottomien-aktivointi
Onko aiheellista käyttää työaikaa Wilmaan peruskouluissa? http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236269-onko-aiheellista-kayttaa-tyoaikaa-wilmaan-peruskouluissa <p>&nbsp;</p><p>Paljon puhutaan kuinka opettajat eivät jaksa työssään ja työstä tullut yhä haastavampaa. Itsehän en ole opettaja, mutta neljä vuotta olen saanut seurata kymmenien eri opettajien työtä eri kunnissa. Alkanut käymään mielessä, että tekevätkö opettajat itse itselleen sen kiireen tunteen ja ongelmat. Varsinkin aloittelevat opettajat ovat täynnä intoa, joka yleensä lopahtaa toisena vuotena viimeistään. Ja jokainen tekee toki työtään hyvin erilaisilla persoonilla. Myös koulun ilmapiiri vaikuttaa paljon työskentelymahdollisuuksiin ja moni tämän takia vaihtaakin työpaikkaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Opettajathan saavat aika vapaasti päättää paljon tiedottavat ja käyttävät Wilmaa, mutta sitten meillä on nämä yli-innokkaat opettajat, jotka varmaan miettivät oppilaidensa asioita öisinkin. Paljon keskusteluja seurannut aiheesta Wilma-viestien tasoista ja siitä miten jokainen asia kirjataan ylös vaikka oppilas ole mitään erikoista tehnykään. Saattanut sanoa kirosanan ja saa siitä Wilma-merkinnän. Mikä ajaa opettajia tällaiseen, että päätyö alkaa olemaan koneella istuminen. Osa tekee tätä jopa kesken oppitunnin, osa menee kirjoittamaan illalla ja viikonloppuisin kotiin. Maksaako kunta tästä tosiaan tuntipalkkaa? Kyllä tässä vaiheessa mielestäni opettaja on itse soppansa keittänyt, jos ole muuta tekemistä kuin kirjata tällaisia turhanpäiväisiä asioita vanhemmalle ja oppilaalle ihan kotoa käsinkin saatika kesken tunnin käyttää aikaa tähän. Vanhemmilla on ehkä muutakin tekemistä kuin viikonloppuisin ja lomilla lukea tällaista. Osa opettajista myös spämmää tietoiskuja kaikesta mahdollisesti sivukaupalla, kuka niitä tosissaan lukee varsinkin jos monta omaa lasta koulussa. Sillä ole merkitystä teittekö tänään kuvataiteen tunnilla kukan vai kärpäsen kuvan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lisätään tähän vielä normaalit kavereiden väliset riitelyt mitä ollut aina ja tulee olemaan ja oppilaat sopivat nämä keskenään. Näistä tehdään isoja numeroita Wilmaan ja se on mukava kun lomankin kynnyksellä jopa soitetaan näistä kotiin. Miten ihmeessä se vanhempi voi siihen vaikuttaa mitä oma lapsi tai nuori tekee siellä välitunnilla, näistähän jopa syyllistetään vanhempia. Parhaassa tapauksessa oppilaalta tivataan kotioloja ja vanhempien elämästä. Ettei vaan pirkkopetterin kirosana ja riita välitunnilla riipu siitä mitä eilen katsottiin televisiosta ja kenen kanssa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Toivoisin, että opettajat keskittyisivät opettamiseen, en halua tuhlata yhteiskunnan verovaroja siihen, että &nbsp;he istuvat kirjoittamassa Wilmaa normaaleista asioista ja tilastoimassa oppilaiden sanomisia. Ja osa opettajista tekee asioista jopa palaverit missä istuu oppilashuollon porukkaa parhaimmillaan kuusikin henkilöä. Kuka tämän kaiken maksaa kun alkaa miettimään tuntipalkkoja ja vanhempien menetettyä työaikaa (no me veronmaksajat). Miten ihmeessä siitä yhtäkkiä tullut kriisipalaverin paikka jos kaksi lasta riitelee välitunnilla kerran viikossa! Miksi lapsistamme tehdään robotteja, jotka eivät saa näyttää tunteita ja joilla oltava aina täydellinen päivä. Ikinä ei saa sanoa mitään vastaan tai olla huono päivä, kyllä se on palaverin paikka!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Paljon puhutaan kuinka opettajat eivät jaksa työssään ja työstä tullut yhä haastavampaa. Itsehän en ole opettaja, mutta neljä vuotta olen saanut seurata kymmenien eri opettajien työtä eri kunnissa. Alkanut käymään mielessä, että tekevätkö opettajat itse itselleen sen kiireen tunteen ja ongelmat. Varsinkin aloittelevat opettajat ovat täynnä intoa, joka yleensä lopahtaa toisena vuotena viimeistään. Ja jokainen tekee toki työtään hyvin erilaisilla persoonilla. Myös koulun ilmapiiri vaikuttaa paljon työskentelymahdollisuuksiin ja moni tämän takia vaihtaakin työpaikkaa. 

 

Opettajathan saavat aika vapaasti päättää paljon tiedottavat ja käyttävät Wilmaa, mutta sitten meillä on nämä yli-innokkaat opettajat, jotka varmaan miettivät oppilaidensa asioita öisinkin. Paljon keskusteluja seurannut aiheesta Wilma-viestien tasoista ja siitä miten jokainen asia kirjataan ylös vaikka oppilas ole mitään erikoista tehnykään. Saattanut sanoa kirosanan ja saa siitä Wilma-merkinnän. Mikä ajaa opettajia tällaiseen, että päätyö alkaa olemaan koneella istuminen. Osa tekee tätä jopa kesken oppitunnin, osa menee kirjoittamaan illalla ja viikonloppuisin kotiin. Maksaako kunta tästä tosiaan tuntipalkkaa? Kyllä tässä vaiheessa mielestäni opettaja on itse soppansa keittänyt, jos ole muuta tekemistä kuin kirjata tällaisia turhanpäiväisiä asioita vanhemmalle ja oppilaalle ihan kotoa käsinkin saatika kesken tunnin käyttää aikaa tähän. Vanhemmilla on ehkä muutakin tekemistä kuin viikonloppuisin ja lomilla lukea tällaista. Osa opettajista myös spämmää tietoiskuja kaikesta mahdollisesti sivukaupalla, kuka niitä tosissaan lukee varsinkin jos monta omaa lasta koulussa. Sillä ole merkitystä teittekö tänään kuvataiteen tunnilla kukan vai kärpäsen kuvan. 

 

Lisätään tähän vielä normaalit kavereiden väliset riitelyt mitä ollut aina ja tulee olemaan ja oppilaat sopivat nämä keskenään. Näistä tehdään isoja numeroita Wilmaan ja se on mukava kun lomankin kynnyksellä jopa soitetaan näistä kotiin. Miten ihmeessä se vanhempi voi siihen vaikuttaa mitä oma lapsi tai nuori tekee siellä välitunnilla, näistähän jopa syyllistetään vanhempia. Parhaassa tapauksessa oppilaalta tivataan kotioloja ja vanhempien elämästä. Ettei vaan pirkkopetterin kirosana ja riita välitunnilla riipu siitä mitä eilen katsottiin televisiosta ja kenen kanssa. 

 

Toivoisin, että opettajat keskittyisivät opettamiseen, en halua tuhlata yhteiskunnan verovaroja siihen, että  he istuvat kirjoittamassa Wilmaa normaaleista asioista ja tilastoimassa oppilaiden sanomisia. Ja osa opettajista tekee asioista jopa palaverit missä istuu oppilashuollon porukkaa parhaimmillaan kuusikin henkilöä. Kuka tämän kaiken maksaa kun alkaa miettimään tuntipalkkoja ja vanhempien menetettyä työaikaa (no me veronmaksajat). Miten ihmeessä siitä yhtäkkiä tullut kriisipalaverin paikka jos kaksi lasta riitelee välitunnilla kerran viikossa! Miksi lapsistamme tehdään robotteja, jotka eivät saa näyttää tunteita ja joilla oltava aina täydellinen päivä. Ikinä ei saa sanoa mitään vastaan tai olla huono päivä, kyllä se on palaverin paikka! 

 

 

]]>
2 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236269-onko-aiheellista-kayttaa-tyoaikaa-wilmaan-peruskouluissa#comments Burn-out Opettaja Peruskoulu Työilmapiiri Wilma Fri, 28 Apr 2017 06:32:08 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236269-onko-aiheellista-kayttaa-tyoaikaa-wilmaan-peruskouluissa
Lahti yhteisöpedagogin näkökulmasta - haaste nuorisovaltuustolta http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235898-nuorikunta-lahti <p>On ollut suuri ilo tutustua Lahden nuorisovaltuuston edustajiin ja sainkin tehtävän kertoa muutamista teemoista. Valtuustoon en uutena mennyt läpi, mutta työskentelen Lahden nuorison puolesta aktiivisesti ja pyrin joka päivä opiskelemaan jotakin uutta. Tänään esimerkiksi keskustellaan nuorten yrittäjyydestä. Tiesitkö, että jo 13-vuotias voi harjoittaa bisnestä 4H-yhdistyksen kautta?</p><p>&nbsp;</p><p>Nuorisovaltuusto on hyvin tärkeä ja sinne voi hakeutua oman koulunsa kautta (lukio/ammattikoulu). Rohkeesti vaan myös alaluokilta alkaen edustamaan oppilaskuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Siitä olen iloinen, että nuoriso -ja järjestötyö toimii kuntien kanssa hyvässä yhteistyössä. Lisäisin kuitenkin nonformaalisen kasvatuksen merkitystä kouluissa. Nuorisotilat perinteisessä muodossa ei toimi enää kaikilla tänä päivänä ja jostain syystä Lahdessakin niitä on todella vähän, vain joidenkin asuinalueilla (tähän on varmasti hyvä syy, en ole ehtinyt perehtyä kaikkeen).</p><p>&nbsp;</p><p>Kouluihin täytyy myös viedä yhteiskuntatieteitä, erityisesti ammattikouluihin (vaikeaa on, koska opetus jo ajettu alas muutenkin). Peruskoulussa tulee olla opsissa perustiedot päätöksenteosta niin kunnan kuin valtion tasollakin. Itselläni oli peruskoulussa leikkivaalit ja hyvin jäi mieleen :) Itse kuntapoliitiikan olen nyt aikuisena sitten opiskellut. Mielestäni politiikka on arkipäivää kaikessa mitä teemme, ei mikään erillinen osa-alue jossain kaukana.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilat on avattava niin nuorille kuin esimerkiksi järjestöille, urheilupaikat myös. Ei me niitä koristeeksi rakennettu. Neljäs sektori tulee myös kovaa vauhtia ja tapahtumia on jo Lahdessakin kaduilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja mikä on kaiken perusta - no tietenkin kotikasvatus, jota varhaiskasvatus ja koulu tukee. Etenkin pienille lapsille tulee saada ennaltaehkäisevää toimintaa. Ei tämän päivän kotiäidille riitä yksin oleminen lapsen kanssa tai kerta viikko äiti-lapsi kerho, jossa usein myös syrjivää toimintaa kokevat nuoret äidit. Tarvitaan jotain uusia ideoita ja ihmiset liikkeelle sieltä kotoa. Ikärasismi näissä asioissa on yksi pahimmista!</p><p>&nbsp;</p><p>P:S Koskaan en ole unohtanut meidän arvokkaita ikääntyneitä ihmisiä, en vaan työskentele enää sillä sektorilla ja luotan, että maakuntavaalien ihmiset ja kaikki toimijat hoitaa asiat hyvin!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On ollut suuri ilo tutustua Lahden nuorisovaltuuston edustajiin ja sainkin tehtävän kertoa muutamista teemoista. Valtuustoon en uutena mennyt läpi, mutta työskentelen Lahden nuorison puolesta aktiivisesti ja pyrin joka päivä opiskelemaan jotakin uutta. Tänään esimerkiksi keskustellaan nuorten yrittäjyydestä. Tiesitkö, että jo 13-vuotias voi harjoittaa bisnestä 4H-yhdistyksen kautta?

 

Nuorisovaltuusto on hyvin tärkeä ja sinne voi hakeutua oman koulunsa kautta (lukio/ammattikoulu). Rohkeesti vaan myös alaluokilta alkaen edustamaan oppilaskuntaan.

 

Siitä olen iloinen, että nuoriso -ja järjestötyö toimii kuntien kanssa hyvässä yhteistyössä. Lisäisin kuitenkin nonformaalisen kasvatuksen merkitystä kouluissa. Nuorisotilat perinteisessä muodossa ei toimi enää kaikilla tänä päivänä ja jostain syystä Lahdessakin niitä on todella vähän, vain joidenkin asuinalueilla (tähän on varmasti hyvä syy, en ole ehtinyt perehtyä kaikkeen).

 

Kouluihin täytyy myös viedä yhteiskuntatieteitä, erityisesti ammattikouluihin (vaikeaa on, koska opetus jo ajettu alas muutenkin). Peruskoulussa tulee olla opsissa perustiedot päätöksenteosta niin kunnan kuin valtion tasollakin. Itselläni oli peruskoulussa leikkivaalit ja hyvin jäi mieleen :) Itse kuntapoliitiikan olen nyt aikuisena sitten opiskellut. Mielestäni politiikka on arkipäivää kaikessa mitä teemme, ei mikään erillinen osa-alue jossain kaukana.

 

Tilat on avattava niin nuorille kuin esimerkiksi järjestöille, urheilupaikat myös. Ei me niitä koristeeksi rakennettu. Neljäs sektori tulee myös kovaa vauhtia ja tapahtumia on jo Lahdessakin kaduilla.

 

Ja mikä on kaiken perusta - no tietenkin kotikasvatus, jota varhaiskasvatus ja koulu tukee. Etenkin pienille lapsille tulee saada ennaltaehkäisevää toimintaa. Ei tämän päivän kotiäidille riitä yksin oleminen lapsen kanssa tai kerta viikko äiti-lapsi kerho, jossa usein myös syrjivää toimintaa kokevat nuoret äidit. Tarvitaan jotain uusia ideoita ja ihmiset liikkeelle sieltä kotoa. Ikärasismi näissä asioissa on yksi pahimmista!

 

P:S Koskaan en ole unohtanut meidän arvokkaita ikääntyneitä ihmisiä, en vaan työskentele enää sillä sektorilla ja luotan, että maakuntavaalien ihmiset ja kaikki toimijat hoitaa asiat hyvin!

]]>
0 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235898-nuorikunta-lahti#comments Ennaltaehkäisevä toiminta Kuntapolitiikka Lahti Nuorisotyö Nuorisovaltuusto Thu, 20 Apr 2017 09:33:56 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235898-nuorikunta-lahti
Duunari on palkkansa ansainnut http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232903-duunari-on-palkkansa-ansainnut <p><a href="https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaksuvaraa-maksattaa-tyontekijoidensa-toimeentuloa-yhteiskunnalla.html" title="https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaksuvaraa-maksattaa-tyontekijoidensa-toimeentuloa-yhteiskunnalla.html">https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaks...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Hyvä, että tämä asia alkaa näkemään päivänvaloa. Meidän yhteiskunta ei kestä tällaista järjestelmää, että yritykset tekevät voittoa ja veronmaksajat kustantavat sosiaaliturvan. Työllä on tultava ensisijaisesti toimeen mikäli yrityksillä on varaa maksaa kunnollisia palkkoja ja isoilla työnantajilla on siihen mahdollisuus. Suurin osa haluaa käydä työssä, koska elämä on silloin mielekkäämpään, mutta ei ole oikein saada niin pientä palkkaa ja sen lisäksi käydään Kelasta hakemassa asumistuet, toiset myös työttömyyspäivärahaa osa-aikatyön lisäksi. Onneksi on herätty keskusteluun myös asumistukiasioista, jotka valuvat suoraan voittoa tekeville tahoille ja näissä asunnoissa usein asuvat nämä samaiset pienituloiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma on varmasti samanlainen ympäri Suomea, mutta täällä Lahdessa huomaa hyvin kuinka pieniä palkkoja tarjotaan tekijöille ja palkka jää niin pieneksi ettei se yllä sille tasolle mitä kuuluisi työntekijälle (onhan työtä tekevällä ihmisellä oikeus ostoksiin ja matkusteluun eikä laskea kuinka rahat riittävät työmatkoihin ja ruokaan). Eräskin henkilö vaihtoi pienipalkkaisen kokoaikatyön päätoimiseen opiskeluun ja tulot eivät pienentyneet kuin pari sataa. Silloin systeemissä on tosiaan vikaa. Kyseisellä henkilöllä meni palkka matkoihin ja ruokailuihin, jotka olivat välttämättömiä. On yleistä, että maakunnissa yritykset sijaitsevat paikoissa mihin ei ole julkista liikennettä niihin aikoihin kuin työläiset liikkuvat, joten halvin mahdollinen autokin vielä hankittava. Työstä on tullut kannattamatonta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuka meistä oikeasti tekee iloisena vuodesta toiseen 38-40 tuntista viikkoa fyysisessä työssä saadaakseen siitä ylimääräistä käyttörahaa vain 200 e tai osa-aikatyöläisenä niin vähän, että Kela maksaa lisäksi asumistuen? Kaikki eivät kuitenkaan voi opiskella tutkintoja, joissa on iso palkkaus, mutta ei yhteiskunnassa yhteisöllä ole hyvä olla mikäli iso joukko elää koko elämänsä niin pienellä palkalla ettei ole rahaa laittaa kiertoon eikä pysty käyttämään yhteiskunnan palveluja lähes ollenkaan. Raha pitää saada kiertoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaksuvaraa-maksattaa-tyontekijoidensa-toimeentuloa-yhteiskunnalla.html

 

Hyvä, että tämä asia alkaa näkemään päivänvaloa. Meidän yhteiskunta ei kestä tällaista järjestelmää, että yritykset tekevät voittoa ja veronmaksajat kustantavat sosiaaliturvan. Työllä on tultava ensisijaisesti toimeen mikäli yrityksillä on varaa maksaa kunnollisia palkkoja ja isoilla työnantajilla on siihen mahdollisuus. Suurin osa haluaa käydä työssä, koska elämä on silloin mielekkäämpään, mutta ei ole oikein saada niin pientä palkkaa ja sen lisäksi käydään Kelasta hakemassa asumistuet, toiset myös työttömyyspäivärahaa osa-aikatyön lisäksi. Onneksi on herätty keskusteluun myös asumistukiasioista, jotka valuvat suoraan voittoa tekeville tahoille ja näissä asunnoissa usein asuvat nämä samaiset pienituloiset.

 

Ongelma on varmasti samanlainen ympäri Suomea, mutta täällä Lahdessa huomaa hyvin kuinka pieniä palkkoja tarjotaan tekijöille ja palkka jää niin pieneksi ettei se yllä sille tasolle mitä kuuluisi työntekijälle (onhan työtä tekevällä ihmisellä oikeus ostoksiin ja matkusteluun eikä laskea kuinka rahat riittävät työmatkoihin ja ruokaan). Eräskin henkilö vaihtoi pienipalkkaisen kokoaikatyön päätoimiseen opiskeluun ja tulot eivät pienentyneet kuin pari sataa. Silloin systeemissä on tosiaan vikaa. Kyseisellä henkilöllä meni palkka matkoihin ja ruokailuihin, jotka olivat välttämättömiä. On yleistä, että maakunnissa yritykset sijaitsevat paikoissa mihin ei ole julkista liikennettä niihin aikoihin kuin työläiset liikkuvat, joten halvin mahdollinen autokin vielä hankittava. Työstä on tullut kannattamatonta.

 

Kuka meistä oikeasti tekee iloisena vuodesta toiseen 38-40 tuntista viikkoa fyysisessä työssä saadaakseen siitä ylimääräistä käyttörahaa vain 200 e tai osa-aikatyöläisenä niin vähän, että Kela maksaa lisäksi asumistuen? Kaikki eivät kuitenkaan voi opiskella tutkintoja, joissa on iso palkkaus, mutta ei yhteiskunnassa yhteisöllä ole hyvä olla mikäli iso joukko elää koko elämänsä niin pienellä palkalla ettei ole rahaa laittaa kiertoon eikä pysty käyttämään yhteiskunnan palveluja lähes ollenkaan. Raha pitää saada kiertoon.

]]>
2 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232903-duunari-on-palkkansa-ansainnut#comments Kaupan ala PAM Sosiaaliturva Tulonsiirrot Työllisyys Wed, 08 Mar 2017 06:25:46 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232903-duunari-on-palkkansa-ansainnut
Hyvinvointi on jokaisen oma asia http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232562-hyvinvointi-on-jokaisen-oma-asia <p>&quot;Oma vika jos et ole vähintään maisteri&quot;</p><p><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005109991.html?share=f67f86c281b8a21a248bc45313051158" title="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005109991.html?share=f67f86c281b8a21a248bc45313051158">http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005109991.html?share=f67f86c281b8a21a2...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä hyväosaisuus periytyy ja hyväosaisten lapsilla on tosiaan paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja kaikinpuolin parempaan elämään. Kuitenkaan ns. huono-osaisuus ei ole este koulutukselle vaan terveellä ihmisellä se on ihan mahdollista. Jokainen meistä pystyy opiskelemaan kun tekee tarpeeksi työtä, mutta kaikki eivät vaan halua koska on paljon kivempaa hengailla jossain kuin olla lukemassa kirjoja. Ja näin sen kuuluukin mennä. Mitä jos kaikki alkaisimme pänttäämään aamusta iltaan, niin eihän meillä riittäisi paikat korkeakouluissa. Meillä kuuluukin olla kaikenlaisia ammattilaisia ja jokaista tarvitaan, mutta pääasia kun tekee jotakin. Ei se työttömyyskään ole mikään maailmanloppu vaan silloin on hyvin aikaa pohtia mitä tekisi ja osallistua vaikka järjestötyöhön tai mennä kansanopistoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihannemaailmassa parasta olisi kasvattaa sellaisia nuoria, jotka katkaisevat tämän huono-osaisuuden kierteen. Ei kenenkään tarvitse olla niin kuin vanhempansa. Sä itse päätät mitä haluat olla ja tehdä, meillä on Suomessa siihen täysi vapaus onneksi. On paljon ihmisiä, jotka tunnustaa huono-osaisuuden ja jää siihen kiinni pysyvästi eikä edes halua ottaa tarjottua apua vastaan. Yhteiskunnan tukiverkon tulee olla olemassa, kuka tahansa meistä voi tippua milloin tahansa. Kuitenkin yksilöllä on vastuu omasta elämästään viime kädessä, kuten humanistinen ihmiskäsitys sanoo.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S En ole niitä hyväosaisten lapsia. Ihan itse työ täytyy tehdä. Jos ei onnistu, niin katsotaan peiliin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Oma vika jos et ole vähintään maisteri"

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005109991.html?share=f67f86c281b8a21a248bc45313051158

 

Kyllä hyväosaisuus periytyy ja hyväosaisten lapsilla on tosiaan paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja kaikinpuolin parempaan elämään. Kuitenkaan ns. huono-osaisuus ei ole este koulutukselle vaan terveellä ihmisellä se on ihan mahdollista. Jokainen meistä pystyy opiskelemaan kun tekee tarpeeksi työtä, mutta kaikki eivät vaan halua koska on paljon kivempaa hengailla jossain kuin olla lukemassa kirjoja. Ja näin sen kuuluukin mennä. Mitä jos kaikki alkaisimme pänttäämään aamusta iltaan, niin eihän meillä riittäisi paikat korkeakouluissa. Meillä kuuluukin olla kaikenlaisia ammattilaisia ja jokaista tarvitaan, mutta pääasia kun tekee jotakin. Ei se työttömyyskään ole mikään maailmanloppu vaan silloin on hyvin aikaa pohtia mitä tekisi ja osallistua vaikka järjestötyöhön tai mennä kansanopistoon.

 

Ihannemaailmassa parasta olisi kasvattaa sellaisia nuoria, jotka katkaisevat tämän huono-osaisuuden kierteen. Ei kenenkään tarvitse olla niin kuin vanhempansa. Sä itse päätät mitä haluat olla ja tehdä, meillä on Suomessa siihen täysi vapaus onneksi. On paljon ihmisiä, jotka tunnustaa huono-osaisuuden ja jää siihen kiinni pysyvästi eikä edes halua ottaa tarjottua apua vastaan. Yhteiskunnan tukiverkon tulee olla olemassa, kuka tahansa meistä voi tippua milloin tahansa. Kuitenkin yksilöllä on vastuu omasta elämästään viime kädessä, kuten humanistinen ihmiskäsitys sanoo.

 

P.S En ole niitä hyväosaisten lapsia. Ihan itse työ täytyy tehdä. Jos ei onnistu, niin katsotaan peiliin.

]]>
0 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232562-hyvinvointi-on-jokaisen-oma-asia#comments HS Huono-osaisuus Hyvinvointi Nuorisopolitiikka Osallisuus Fri, 03 Mar 2017 07:19:11 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232562-hyvinvointi-on-jokaisen-oma-asia