*

Linda Nevalainen Jokainen seikkailu voi johtaa suuriin mahdollisuuksin!

Koulutuksen alasajo, hyvä vai huono asia?

 

 

Kuten tiedämme, että kaikista koulutuksista on leikattu. Viimeisimpänä ollut esillä ammattikouluksen muutokset. Pohdin eilen illalla asiaa, että viekö tämä meidän koulutustason todellakin alas vai voiko tästä olla jotakin hyötyä? 

 

Itse opiskelen Humakissa (verkostoamk). Meillä oli 2000-luvulla vielä monia kampuksia. En edes tiedä miksi investointiin niin moneen paikkaan. Ehkä silloin ajateltiin, että on hyvä opiskella maaseudun rauhassa pienessä piirissä. Nyt meillä on jäljellä Turku, Kauniainen, Jyväskylä x2, Kuopio, Helsinki Ja Nurmijärvi. Koska leikkaukset. Vanhat kampukset ovat jatkaneet kansanopistoina ja niitä on ollut Torniossa, Lohjalla, Joensuussa, Joutsenossa, Äänekoskella ja Haapavedellä. Olen käynyt myös hoitajakoulutuksen itse pienessä paikassa. Onhan se tosi erilaista ja rauhallista, eihän sinne Naantaliin ollut silloin 2000-luvun alussa edes tullut tietotekniikka samalla tavalla kuin vaikka Helsinkiin. Kuitenkin minusta fiksu ratkaisu, ettei ylläpidetä idyllejä, joissa opiskelee vain muutamia kymmeniä tai satoja opiskelijoita. Päällimmäisenä mietin kuitenkin vaikeaa saavutettavuutta opiskelijoille. Tällä hetkellä meillä on Nurmijärven kampus, joka on kaukana kaikesta ja kulkeminen opiskelijoille kallista (opintotuesta paha kustantaa matkoja). Onneksi itse pystyn nykyaikana pääosin opiskelemaan kotitoimistossa ja milloin missäkin ympäristössä. Näin ollen keskittyneet isot koulut kaupunkeihin on kyllä järkevä ratkaisu. Ehkä tämä maaseutukampus on Humakille niin edullista, en ole vielä keskustellut asiasta.

 

Mutta se koulurakennuksista, isompi asia on vielä tämä opetuksen väheneminen jokaisesta koulutusmuodoista. Luin eilen jutun sairaanhoitajasta, joka ei saa tarpeeksi opetusta koululla. Miten sitten voi hoitaa potilaita? Tunteja perutaan, niitä ei alunperin olekaan ja lomat on pitkiä. Jos oikein muistan niin joskus 2006 korkeakouluilla piteni kesälomakin (perusteena säästöt vai se, että opiskelijat menisivät töihin)? Ja nyt ammattikoulustakin pääsee ulos miten sattuu. Esimerkiksi ennen valmistui kesäkuun alussa, nykyään jo ennen vappua voi olla koko homma ohi. Miten ihmeessä opiskelijat saa enää laadukasta osaamista, kun koulu on yhtä lomaa? Silloin kun itse kävin hoitajaksi, niin opiskelimme 40 h/vk elokuusta toukokuun loppuun. Nykyään tällaista opetusta ei enää saa ja silti valmistuu ihmisiä työelämään. En tiedä onko koulutuksista poistettu kaikki turha vai miten tämä on mahdollista, että lomia lisätty ja viikkotuntimäärä voi pyöriä 20-30 tunnissa ja silti kirjataan opintosuoritusotteeseen samat opintopisteet?

 

Koulut ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa. Jos toisen alan opiskelija saa viikossa 5op:ta ja toinen tekee sen eteen 3 viikkoa. En varsinaisesti kannata kovinkaan tiukkaa seulaa opiskelijoille, mutta nuoret kuluttavat korkeakoulussakin keskimäärin 3.5-vuotta ja aikuiset voi tehdä saman parissa vuodessa. Eikö nuorilla ole valmiuksia työskentelyyn, miksi annetaan niin pitkiä lomia ja pitkiä viikonloppuja? Ehkä olen vähän liian vanha ja työmoraali on erilainen, mutta mihin tarvitsen 5kk lomia ja pitkiä viikonloppuja? Onhan se mukavempaa opiskella nopeammin eikä kitkutella opintotuella. Tiedän, että moni nuori tykkää systeemistä, että on niin vapaata aikaa. Niin amk:sta kuin ammattikouluista kuulee kentältä ettei opetusta ole tarpeeksi, mutta opintopisteet jostain vaan ilmestyy ja työpaikoilla puhutaan ettei ammattilaisia saa ja monet eivät saa edes ammattikoulun työharjoitteluita läpi. Katson aina valoisasti tulevaisuuten, mutta saa nähdä mihin tämä johtaa. Kohtahan sitä ilmeisest saa ammatin kirjekurssilla muutamassa kuukaudessa. 

 

Monenlaisia pohdintoja. Kyllä opetusta tulisi saada, että on riittävät taidot valmistuneilla, mutta ehkä lomat onkin nuorille oikeutettuja, että voi tehdä omia juttuja tai mennä kesätöihin. Ehkä nuoren tehtävä ei olekaan vielä pyöriä vaativassa oravanpyörässä. Mitä mieltä olette? Täytyy kyllä vielä todeta, että tosi moni tippuu ammattikorkeasta/yliopistosta viimeistään pois, koska opiskelijat toisinaan on niin oman onnensa nojassa. Kukaan ei sparraa. Joko osaat tai et jo luonnostaan. Olenkin ehdottanut kerran, että Humakin avoimeen saadaan myös tutoreita. Moni haluaisi opiskella näinkin työn ohessa, mutta tuki on lähes nolla. Lamkilla taas esimerkiksi tukea on saatavilla ihan face to face. Sellainen kuva jäänyt kouluista, että jos et itse pärjää, niin voitkin lopettaa ja tippua yhteiskunnan armoille. Ennen minusta enemmän oli tavoitteena se, että ihmisiä koulutetaan, he tulivat oppimaan eikä tarvinnut osata etukäteen, mutta ilmeisesti leikkausten takia voidaan yhä vähemmän kouluttaa ihmisiä. Etäopiskelu on tosi hyvä ja edullinen muoto, mutta kouluttaako se ammattilaisia, joilla ei ole opiskelijakollegoiden tukea? Onneksi meillä on kirjastot, jossa moni opiskeleekin ihmisten ilmoilla ettei ihan mökkihöperöidy silloin kun ei ole lähiopetusta kampuksilla. Ammattikoulussa kyllä tämäkään ei toimi. Ammattia ei voi etänä opiskella yksin kuin joitain teoriaosuuksia. 

 

Ettei nyt ihan synkäksi mene, niin olemme kiitollisia koulutuksesta mitä on ja hyviäkin ratkaisuja on tehty paljon! Esimerkiksi miksi kouluttaa media-alan ihmisiä jossain Heinolassa tai Joutsenossa, kun duunit on suurimmaksi osaksi Helsingissä ja iso osa jää työttömäksi. Aiemmin tällaisia ylikoulutuksia oli vaikka kuinka paljon. Koulutetaan sellaista väkeä enemmän, joita voisimme tarvita. Jokainen ei voi mennä trendikkään alan perässä jos ei ole mitään työmahdollisuuksia. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Näillä ei pitkälle pötkitä jos työtä tekevien ammattitaito ajetaan retuperälle. Suomi on ennen ollut kuulu siitä että ammattitaito on ollut korkealla.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705022200116716...

Opetusalan ammattijärjestön mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu viime vuosina 460 miljoonaa euroa. Rahoituksen taso on laskenut 25 prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Tämä ei tietenkään ole kestävä tie.
Ammattikoulujen resurssit on turvattava.
Kädentaitojen osaajille.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mitä mieltä Linda olet tästä?

23.6-15
Hallitusohjelma
-Hallitus aikoo myös tinkiä muun muassa hoitajamitoituksesta
-ja hoitohenkilökunnan koulutusvaatimuksista.
-Hallitusohjelman liitteen mukaan hoitohenkilöllä ei tarvitsisi välttämättä olla alan koulutusta lainkaan.

Käyttäjän LindaNevalainen kuva
Linda Nevalainen

Marja-Liisa: Sitä mieltä, että en voi hyväksyä millään tasolla enkä voisi katsoa asiaa tai työskennellä kyseisissä töissä. Jo lähihoitajan työ vaatii kunnollista pitkää koulutusta etenkin jos olet nuori tai uusi alalla eikä ole mitään kokemusta asioista. Koulutusta voisi vähän lyhentää jos on elämänkokemusta ja tietoja ennestään, mutta muuten ei. Hoidon laatu on laskenut 15-vuodessa rajusti perusyksiköissä ainakin missä hoidetaan ikääntyneitä. Ilman koulutusta missään nimessä voi toimia tällaisissa tehtävissä.

Hoitajamitoitus on koko ajan ollut liian alhaalla nyt. 10-20-vuotta sitten ainakin kotihoidossa asiakkaat hoidettiin suhteellisen kokonaisvaltaisesti ja ajan kanssa. Esimerkiksi avustettiin siivoamisessa ja ruuanlaitossa, lisäksi hoidettiin juoksevia asioita. Jos työpäivän pituus oli 8h, niin asiakkaita oli ehkä se kuusi. Ehti kulkea matkat ja asiakkaan kanssa oltiin 30-60min. Sittemmin hoidokkeja onkin ollut se 12-15, käytännössä pilleri suuhun ja ruoka mikroon. Ja työpäivän pituus voi olla sen 9h. Missään ei ole mitään sisältöä. Siinä ei hoitaja enää muistakaan kenen luona on ja missä tai mitä piti tämän asiakkaan luona tehdäkään kun ajatus on jo niin sekaisin jos juokset tuolla kerrostaloja läpi 10 minuutin käynneillä. Puhumattakaan terveellisestä ruuasta, virikkeistä, terveydestä tai asunnon siisteydestä. Se on hurjaa hommaa nykyään.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Kokkolan ammattikoulussa on nuoret jo heitteillä. Ammattikoulutuksen alasajao on hallituksen viheliäisin teko.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Samaa mieltä. Tuo on jo pöyristyttävää kun olen seurannut tuota.

Vieläpä täältä kotoa.Tytär lähihoitaja vanhuspalvelussa.Sisareni jäi juuri eläkkeelle lähihoitajana.
Tappotahtia juostava vanhusten luona. Vain pieni hetki ja rynnättävä jo seuraavaan kohteeseen.

Kyllä kaiholla ajattelen aikoja kun vielä oli kodinhoitajat kunnilla. 94v kummitädillänikin oli 5v sama tyttö .Joka siivosi,kävi kaupassa ja pankissa.Laittoi ruuan ja ulkoilutti vielä lisäksi.
Oli aikaa istua vanhuksen kanssa juomassa kahvia ja rupatella,muistella entisiä aikoja.Oli joku joka kuunteli vanhusta.

Kiusus että sapettaa.
-Onneksi itse (70v)olen terve enkä tarvitse apua enkä laitoshoitoa. Oma "lähihoitajani" saa kyllä pitää huolen miten minua sitten joskus kohdellaan.Tyttäreni nimittäin.
JK.Ei sen puoleen olen ikäni ollut ravintolassa työssä joten suuvärkkilläni osaan kyllä pitää huolen itsestäni.

Millään muulla ei enää ole väliä kuin miten tehdä rahaa ja paljon.

Toimituksen poiminnat